Kotoisammin Lillu

Hahahahahhahahaaaa! Ulkona tulee taivaan täydeltä moskaa, mutta sisällä on lokoisaa. OKLssä tehdään ystävät muutakin kuin leikitään hippaa ja pohditaan väsyksiin asti omaa reflektiota. Tänään reippailin kirjastoon hakemaan kasviota ensi viikon kasvitenttiä varten. Kyllä: meillä on todellakin kasvitentti, johon pitää opetella parisen sataa hevonhierakkaa ja sen hengenheimolaista ulkoa. Täytyyhän kansankynttilän osata kertoa pienille kullanmuruille luontoretkellä mikä kakkara se pellon reunassa kasvaa. Noh, tämä tehtävä on osoittautunut melkoisen mielekkääksi (:D), kun kouluaikanani olin innostunut pieni biologi.

Siinä kasviota laputtaessani Post It:eillä, koin ilahduttavan hilpeyden hetken. "Amerikan tätini",kuten isäni Ruotsissa asuvaa kaksoissiskoaan leikkisästi nimitti, kutsui minua aina Lillukaksi. Koska Mirjalla on melkoinen mielikuvitus, luulin että se on taas näitä hänen höpöhöpötarhantäti-giberischiä. Vaan yllätys yllätys Lillukka on todellakin olemassa!!!

Lillukka Rubus saxatilis

10-35cm, kesäkuu. Yleinen. Metsissä, pientareilla. Monivuotinen. Rönsyt pitkiä, nivelkohdista juurehtivia. Kukintovarsi pysty, hentopiikkinen. Lehdet 3-sormiset; lehdykät sahalaitaiset. Terälehdet 3-6mm, pystyt, valkeahkot; verholehdet taakäänteiset. Osahedelmiä 1-6, kirkkaanpunaiset, hapahkot.



Sama juttu kävi aikoinaan, kun surffailin Wikipedian ihmeellisessä maailmassa etsiessäni ideoita Sagan pentujen nimiksi (vuorossa oli K-pentue ja etsin k:lla alkavia sanoja ja asioita). Isäni viljelee aina puheessaan samanlaisia keksittyjä sanoja, kuin tätini. Hauskoja sanoja kuten "kalmukki"(tässä yhteydessä yleensä ihmisestä/eläimestä = viekas tai kujeileva). Oli naurussa taas pidättelemistä, kun luin että kalmukeja on todellisuudessakin olemassa!