Olen jo pitkään ollut henkisesti täysin loppu Darwinin remmissä vetämiseen.
(Ja nyt te v***n viisaat ja v***n kärsivälliset sanotte siellä, että koiran saa kauniisti kävelemään remmissä... Niin sais joo, JOS olis aikaa kävellä päivittäin vauvanaskelin sen otuksen kanssa ja pysähtyä joka toinen sekunti, kun se taas kiskoo...)
No viime päivinä myös fysiikka on alkanut pettämään. Käteni on olkapäästä lähtien täysin hajalla, eikä siihen auta kuin lepo. Olen yrittänyt ulkoiluttaa 3:a koiraa ainoastaan toisella kädellä, mutta arvannette, että se on melko mahdotonta.
Ostin viime keväänä kuonopannan, jonka käyttö käytännössä katsoen lopetti Sagan remmissä vetämisen. Saga käveli sen kanssa tosi kauniisti tyytyen kohtaloonsa, ja fiksuna likkana tajusi, että kauniisti käveleminen kannattaa sittenkin. Päätin silloin kokeilla ihmelaitetta myös Darwinille: se raahasi teatraalisesti kuonoaan pisin maata, heittäytyi kitumaan asfaltille yrittäen kiivaasti päästä eroon kapistuksesta. Kohtaus oli kuin Kaunottaresta ja Kulkurista!!! Paraistenpoika-Darwin oli sitä mieltä, että se on maailman hirvein kapistus, joka pitäisi polttaa helvetissä. Lopetin kokeilun sikseen, jotta kaverin turpa säilyisi ehjänä.
Tänään päätin yön hiljaisina hetkinä ottaa tuon kapistuksen taas esiin. Ajattelin, että vaikka Darwin vetäisikin naamaansa pisin maata, se ei haittaisi, koska lumi on niin pehmeää, ettei se saa naamaansa ruvelle. Niinpä läksimme kävelylle. 3/4 lenkistä Artturi veteli pää hangissa, kunnes alkujärkytyksensä jälkeen päätti luovuttaa. Pientä helpotusta toi myös se, että äiskä lateli kehuja ja nameja aina, kun se viitsi kävellä nätisti. Ensimmäistä kertaa pitkästä aikaan huomasin nauttivani iltakävelystä nuoren villiponini kanssa:)
Keskiviikkona alkaa taas agility:)
Sagalle varataan ultra ensi keskiviikoksi!
AO4 tenttitulokset tulivat VIHDOIN!!! Pelkäsin, että tämä tentti menee uusiksi, mutta selvisin riman yli kepeästi:D
Alkuorientoituminen koulun alkuun: ET:n opintojen Aasian uskontojen tentti on perjantaina.
Työharjottelun ryhmäjaot julkaistiin tänään. En ole kauhean innostunut 2kk Norssirupeamasta:( mutta onneksi sentään on yksi mukava tuttu omassa harjotteluryhmässä. Tällä kertaa pääsen opettamaan kuudetta luokkaa:)
Huomenna ajattelin soitella kampaajalle. Olen ollut viimeksi kesäkuussa kampaajalla ja kuontalo on myös sen näköinen... Jotain uutta uuden vuoden alkuun:)
Olen ollut erittäin tyytyväinen tekemiini uuden vuoden päätöksiin. Tuntuu kuin saisi aloittaa taas kaiken puhtaalta pöydältä- hyvässä mielessä:)
Uuden vuoden lupaus = lupaan olla sosiaalisempi tulevana vuonna!!! Syksy oli niin kiireistä ja stressaavaa aikaa, että tuli eristäydyttyä siihen omaan pieneen maailmaan. Uutena vuotena huomasin miten paljon olen kaivannut esim. omaa veljeä<3 
Sisko ja sen veli<3 synttärit parin vuoden takaa
tiistai 5. tammikuuta 2010
Artturi 0 - Omistaja 1
Lähettänyt Titti Nilkkinen klo 2.23
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti